Ostaessamme tämän paikan vuonna 2017 saimme tiedon, että nykyinen päärakennus olisi ehkä siirretty toisesta paikasta tältä tilalta. Oven yläpuolelle oli kaiverrettu vuosiluku 1936, ja emme olleet varmoja, oliko vuosiluku tälle paikalle siirtämisen luku ja alkuperäinen rakennusvuosi. No, yritinkin jo silloin ensimmäisenä kesänä löytää vanhaa rakennuspaikkaa tilalta, mutta kasvillisuutta oli paljon enkä onnistunut yrityksissäni.
Seuraavana talvena kuitenkin huomasin ensimmäisen kivijalan, joka sijaitsi nykyisen rakennusten länsipuolella. Lisäksi, kun keväällä kiersimme tilaa, huomasimme, että lähes koko tilaa kiertävät, paikoitellen hyvin massiivisetkin kiviaidat. Lisäksi piharakennusten inventointi alkoi antaa viitteitä siitä, että tilalla on asuttu jo paljon ennen vuotta 1936, joka on kaiverrettu nykyiseen päärakennukseen. Rannan lähettyviltä löytyi jo 2018 ensimmäinen vanha tervahauta, ja niitä on nyt vuosien saatossa löytynyt muutama lisää.
Vasta vuonna 2020 löytyivät tilan itäreunan tuntumasta usean rakennuksen kivijalat, ja lisäksi samalla löytyi sisäpuolelta luonnonkivillä kivetty lähde. Asutusta on näillä main siis ollut tosiaankin jo pitempään.
Olemme useaan otteeseen tutkineet aineistoja eri karttapalveluista, ja tässä kooste niistä kaikista.
Yleiskartta vuodelta 1793 näyttää Lepsalan (tai silloin Lepsälän) jo kartassa, ja isompia talojakin on havaittavissa. Ihan Rantamäen kohdalta ei löydy täppää.
Myös vuoden 1925 Hartolan pitäjänkartasta löytyy jo hyvin kylän taloja ja Rantamäki on jo havaittavissa. Peltojen sijainti on mielenkiintoinen, ja kunhan koronarajoitukset helpottavat, niin etsin käsiini alkuperäisen kartan ja tarkistan, että olisiko tarkempaa versiota saatavilla.
Tarkin vanha kartta tästä paikasta on saatavilla vuodelta 1969, eli noin 50 vuoden takaa. Kartassa näkyy rakennuksia paljon enemmän, kuin mitä tällä hetkellä on jäljellä! On vielä lisää kivijalkoja etsittävänä, siis.
Historiafanaatikkona mielenkiintoni vaan lisääntyi, kun kiviaitoja tutkaillessani ymmärsin, että ne eivät mitenkään voi olla kovinkaan uutta perua. Aitojen rakentaminen on vaatinut vuosien työn, ja ne ovat valmistuneet kymmenien vuosien aikana. Miten vanha asuinpaikka Rantamäki lopulta on? Olosuhteet ovat tällä tilalla selvästi hyvät, aurinkoista järvenrantaa, mikroilmasto on hyvä ja suojainen ja tilalla on kaksi lähdettä. Jatkoin (koronakeväästä johtuen) museoviraston sivujen ja aineistojen tutkimista, ja kuinka ollakaan, löysin lisää mielenkiintoista aineistoa Hartolan alueella jo tehdyistä muinaisjäännösinventoinneista.
Aineistosta viisastuneena lähdin uusin silmin kiertämään aluetta, ja kyllähän inventoitavaa löytyi. Tilalla on useita kaskiröykkiöitä, rutkasti kiviaitaa, kivijalkoja, kiukaanpohjia ja tervahautoja. Ja lisäksi mahdollinen uhrikivi, josta en ole täysin varma. Sekä kivetty lähde.
Museoviraston sivuilta löysin kartta-aineiston, johon on merkitty mahdollisia muinaismuistoalueita. Tähän lähelle merkattu alue rajautuu juuri meidän alueen reunaan, mutta toisaalta, maastoinventointia ei ole tehty, joten ei ole mitään estettä, etteikö meidänkin alue olisi kuulunut alueen vanhaan kylään. Kuninkaan kartastoon on merkitty vanhoja torpanpaikkoja, joten kunhan saan kyseisen aineiston käsiini niin asia varmaankin selkenee.
Teen erilliset artikkelit löytämistäni muinaisjäännöksistä kuvineen, ja voi olla että vielä jonain päivänä linkkaan tämän itse tekemäni alkuinventoinnin Päijät-Hämeen museolle. Alla olevassa kuvassa on vielä yläpuolisen muinaisjäännösalueen tarkemmat tiedot.
Jos oman tilan tai kotipihapiirin muinaisjäännökset kiinnostavat, niitä voi selailla kartta-aineistossa osoitteessa https://kartta.museoverkko.fi/ ja kohdasta karttatasot löytyy erilaisia tasoja esimerkiksi muinaisjäännösten osalta.